Kaikki alkoi kolme viikkoa sitten kun Iitua kuivateltiin fyssarikäynnillä allaskävelyn jälkeen ja tuolloin päätä kuivatessa Iitu ulahti. Sen jälkeen Iitu vaikutti ihan normalilta kunnes lauantaina mökillä Iitun vointi huononi radikaalisti. Iitu rääkäisi kovaan ääneen vähän väliä ja oli muutenkin kivuliaan oloinen. Iltapäivällä Iitu jo huusi suoraa huutoa kun yritti nousta päästä ylös. Siinä vaiheessa lähdettiin ajamaan kaupunkiin päivystykseen. Tiesin että Aistissa on päivystys joten suunnattiin sinne. Päivystyksessä Iitua tutkittiin, väännettiin ja käännettiin mutta mitään selvää vaivaa ei löytynyt. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä että vika vaikuttaisi olevan selän alueella. Iitulle määrättiin vain vahvaa kipulääkettä ja lepoa ja määräys varata aika jatkotutkimuksiin neurologille.
Alkuviikosta varasin ajan neurologille mutta saatiin aika vasta seuraavan viikon maanantaille. Käskivät pistää koiran häkkilepoon siksi aikaa ja jatkaa Tramalin syöttämistä. Veikkailivat siinä vaiheessa että saattaa olla välilevytyrästä kyse ja koira täytyy pitää täysin levossa. Jos tulee halvausoireita niin pitää viedä kiireenvilkkaa hoitoon. Viikko elettiin epätietoisuudessa ja kipujen jatkuessa ennen kuin päätiin neurologin luo Viikkin. Kun vihdoin päästiin tutkimuksiin niin lääkäri löysi kivun Iitun niskasta melko nopeasti. Tämän jälkeen otettiin rötgenkuvat mistä näkyi rappeutunut nikama sekä tihentynyt nikamaväli mitkä antavat viitteitä välilevytyrästä. Sen jälkeen tehtiin vielä magneettikuvaus missä varmistui että Iitun niskassa 5-6 nikaman kohdalla on välelevytyrä. Välilevytyrä saadaan usein koirillakin paranemaan häkkilevolla joten päätettiin jatkaa häkkieloa vielä seuraavat 2-3 viikkoa. Lisäksi Iitu sai kolmea eri kipulääkettä. Olo oli helpottunut kun kipujen syy selvisi ja tiedettiin miten sitä lähdetään hoitamaan.
Lepoa siis jatkettiin ja yhteensä kaksi viikkoa ehdittiin koittaa lepohoitoa kipulääkkeiden kera mutta Iitulla oli edelleen kovia kipuja. Se rääkäisi kovaan ääneen useita ketoja päivässä ja sai myös kipukohtauksia jolloin se vain vapisi ja tutisi ja oli todella kivuliaan oloinen. Olin sopinut soittoajan lääkärin kanssa ja kuullessaan Iitun tilanteen ei vaihtoehtoja enää ollut vaan Iitulle oli pakko sopia leikkausaika. Mikäli Iitun kipuoireet eivät olisi olleet niin voimakkaat, olisi lepohoitoa voitu hyvin vielä jatkaa sillä mitään halvausoireita Iitulla ei ollut. Mutta niin kovissa tuskissa ei koiraa voinut kauempaa pitää kun kipulääkkeistäkään ei ollut apua.
Niinpä Iitu leikattiin heti seuraavana päivänä eli tämän viikon tiistaina Viikin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Leikkaus oli ollut haastava niin lääkäri etukäteen kertoikin. Leikkaus tehdään kaulan kautta ja siellä olevat isot verisuonet ja niiden vuotaminen tekevät leikkauksesta vaikean. Pullistunut välilevymassa kuitenkin saatiin poistettua ja leikkaus oli onnistunut. Keskiviikkona kun hain Iitun kotiin, oli vastassa kuin uudelleen syntynyt koira vaikka isosta leikkauksesta oli mennyt vasta vuorokausi. Kovat kivut oli nyt poissa ja sen kyllä huomasi. Iitu oli hyväntuulinen ja pirteä, häntä heilui vimmatusti ja Iitu pystyi liikuttamaan päätä vapaasti.
Iitu on nyt ollut kotona pari päivää ja voi erittäin hyvin. Toivotaan että toipuminen sujuu hyvin eikä ongelmia tule. Kolmen viikon aikana saa käydä ulkona vain tarpeilla ja sen jälkeen aletaan pikkuhiljaa lisäämään liikuntaa seuraavan muutaman viikon aikana. Ja jos kaikki menee hyvin, sen jälkeen voidaan taas elää normaalia elämää.
