tiistai 27. marraskuuta 2012

Tokokoe päivitys ja vähän muutakin

Pitääpäs taas pitkästä aikaa pistää blogiin ylös viime viikkojen tapahtumia.

Kolmisen viikkoa sitten eli sunnuntaina 4.11. oli Siirin ensimmäinen toko koe. Koe järjestettiin Hyvinkään koiraurheilukeskuksessa lämpimissä ja mukavissa olosuhteissa.

Mentiin paikanpäälle hyvissä ajoin jotta ehtisin ensin väsyttää ja sitten rauhoittaa Siirin ennen kokeen alkua. Ensin kävin sisällä ostamassa kisakirjan ja ilmoittautumassa. Siiri oli mukana ja oli jotenkin todella jännittyneen ja pelokkaan oloinen. En tiedä mistä johtui koska Siiri on käynyt ko. hallissa lukuisia kertoja eikä sillä muutenkaan ole tapana jännittää edes uusissa harrastus- ja koepaikoissa.
No, kun ilmoittautuminen oli tehty, lähdettiin lenkille. Tehtiin lenkki ja ennen hallille paluuta heittelin Siirille vielä hyvän tovin palloa jotta se sai purkaa kaikki energiat pihalle. Sen jälkeen mentiin halliin sisälle ja annoin Siirille ison annoksen ruokaa. Sen jälkeen otettiin muutamia pikku pätkiä tokoa jotta Siiri hoksaisi että tänään on tarkoitus tokoilla eikä aksailla. Tässä vaiheessa Siirinkin oli jo sitä meiltä että halli on tosi kiva paikka eikä sitä jännittänyt enää yhtään. Sitten aloitettiin rauhoittuminen. Mentiin kehän laidalle odottelemaan ja vaan olemaan. Itse katselin ylempien luokkien suorituksia ja juttelin kanssakisaajien kanssa ja Siiri pötkötteli rauhallisena lattialla. Kaikkien näiden alkurutiinien (juoksuttaminen, ruuan antaminen ja sen jälkeen rauhallinen oleilu) tarkoituksena oli saada Siiri mahdollisimman rauhalliseksi ja matalaan vireeseen. Voi kuulostaa hullulta koska yleensähän tehdään juuri päin vastoin, koiraa pidetään ilman ruokaa ja muutenkin yritetään nostaa virettä koesuoritusta varten eikä laskea sitä. Mutta meillä pitää nimenomaan keskittyä rauhoittumiseen koska Siiri nostattaa vireen niin helposti taivaisiin. Ja kun vire nousee niin samalla nousee myös volyymit mikä tarkoittaa vinkumista ja pahimmillaan myös haukkumista. Vaikka Siiri oli ennen omaa suoritusta täysin rauhallinen niin se nosti vireen samantien kun mentiin kehään. Onneksi Siirillä ei kuitenkaan keittänyt yli ja saatiin koe suoritettua läpi kunnialla. Vire oli aika kohdillaan, neiti teki tosi iloista ja säpäkkää työtä mutta piti pahimmat mölyt mahassa. Pientä ääntelyä esiintyi loppua kohden mutta ei onneksi mitään isompaa.

Tässä meidän pisteet:

Luoksepäästävyys                                             10

Paikalla makaaminen                                        10

Seuraaminen kytkettynä                                     9

Seuraaminen taluttimetta                                    9

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä               9,5

Luoksetulo                                                          7

Seisominen seuraamisen yhteydessä                  9

Estehyppy                                                           8

Kokonaisvaikutus                                               9

Yhteensä                                                         177 pistettä, 1. palkinto, sijoitus 1/20

Tuomarina toimi Pernilla Tallberg, joka oli todella tiukka tuomari. Erittäin mukava ja ystävällinen mutta selvästi tiukempi verrattuna moneen muuhun tuomariin. Sen muistan että luoksetulon pisteet menivät kaksoiskäskystä ja pienestä pompusta sivulle tullessa. Jostain syystä Siiri ei lähtenyt tuleeman ensimmäisellä käskyllä. Olin ihan yllättynyt koska treeneissä ei ole muistaakseni koskaan tapahtunut moista. Hypyn pisteet menivät siitä kun Siirin jalka kolahti esteeseen. Tämäkin ihan uusi ilmiö, eipä ole treeneissä kolautellut. Maahanmenoa tuomari kehui loistavaksi :) (Siiri tippuu maahan nanosekunnissa) mutta puoli pistettä meni jostain. Seisomisessa piste meni muistaakseni siitä että Siiri vähän hamusi jalkaani seuraamisessa. Mutta seisominen oli kuulemma hyvä. Seuruut oli kivoja mutta ei ihan täydellisiä joten niistä ysit. Tuomari kehui että Siirin tekeminen on tosi kivan ja iloisen näköistä mutta loppua kohden tuli pientä ääntelyä joten sen takia ei tullut kymppiä kokonaisvaikutuksesta.

Alokasluokka oli sitten tässä, koularia ei lähdetä hakemaan vaan siirrytään suoraan avoimeen. Avoimen liikkeitä ollaan jo treenailtukin ja ne ovat ihan kivalla mallilla. Mutta kyllä tässä varmasti muutama kuukausi menee ennen kun uskaltaudutaan kokeeseen.

Lauantaina 3.11. oltiin Vuokkosilla agikisoissa. Kolme agirataa vedettiin joista tuloksena kaksi hyllyä ja yksi kymppi. Meno oli taas aika villiä ja vähän säätämistä oli paikka paikoin mutta näitä kisoja edeltäviin grande katastrof kisoihin verrattuna meni tosi hyvin :)






Näiden kisojen jälkeen ollaan ollaan oltu tauolla. Katsotaan ehditäänkö kisaamaan vielä ennen kun Siiri aloittaa juoksut.

Iitu kävi vaihteeksi lekurissa. Se lirautti nukkuessaan kunnon pissalätäkön sohvalle joten halusin tarkistaa ettei sillä vain ole tulehdusta. Mutta niin kuin arvelinkin niin tulehdusta ei ollut vaan todennäköisesti kyseessä on streriloidun nartun vaiva eli virtsankarkailu. Se tulee kuulemma 35% todennäköisyydellä yli 20  kiloa painavalle koiralle. Iitu sai vaivaan lääkkeen mitä voi ruvata antamaan jos karkailua alkaa esiintymään enemmänkin. Toistaiseksi en lääkettä anna koska sille ei ole tarvetta. Samalla näytin Iitun rinnassa olevaa herneen kokoista nuljuvaa pattia ja se osoittautui onneksi vaarattomaksi rasvapatiksi. Pikkuvaivoista huolimatta Iitu on erittäin iloinen ja touhukas koira-rouva jota ei vuodet vielä paina :)


sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Grande katastrof

Eilen olin oman seuran kisoissa töissä. Kello soi klo 5.15 la aamuna, mahtavaa. Kotona olin seitsämän aikoihin illalla ja väsy oli aikamoinen. Mutta oli kiva katsella töiden lomassa kolmosten ratoja. Henri Luomala ja Leena Rantamäki-Lahtinen olivat laatineet tosi kivat radat. Olisi tehnyt mieli itsekin päästä kokeilemaan.

Tänään sitten kisattiin itse Vuokkosilla Porskin kisoissa. Tuomarina oli Seppo Savikko. Muistelin viime kertaa kun oltiin Savikon radoilla ja kaikki meni aivan päin mäntyä ja ajattelin että mahtaako tällä kertaa käydä samalla tavalla. Ja näinhän siinä kävi. Kaikki kolme rataa olivat täysiä katastrofeja. Siiri teki rataa ihan oman pään mukaan ja irtoili sinne ja tänne eikä hallinnasta ja yhteistyöstä ollut tietoakaan. Savikon radat on meille ihan äärettömän vaikeita, jotenkin ihan omituisia. Myös Ojangon hallilla tuntuu olevan huono vaikutus meihin, en muista yhtään hyvää rataa sieltä. Viikko sitten Kotkassa tehtiin nolla ja kaksi hyvää hyllyä, tänään tehtiin kolme surkeaa hyllyä. Voi masennus!!

Mutta aina pitää keksiä myös jotain positiivista, kontaktit toimivat ihan super hienosti! Ja Siiri on vaan niin <3 <3 <3 vaikka se tekisi mitä pöllöä :)

Pari viikkoa pidetään taukoa kisailusta ja sitten onkin meidän ensimmäinen toko koe. Katsotaan ilmoitanko Siirin samalle viikonlopulle myös agikisoihin.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Kotkassa

Viime sunnuntaina ajettiin Kotkaan agikisoihin. Luvassa oli kaksi agirataa ja yksi hyppäri.
Esimmäiseltä agiradalta HYL. Keppien jälkeiselle hypylle oli tosi paha kulma ja siitä kun selvittiin, unohdin ottaa Siirin mukaan ja ohjata pituudelle. Siiri ajautui pitkälle pituuden sivulle ja hyppäsi pituuden sivusuunnassa ja vielä yhden ylimääräisen hypyn sen jälkeen. Päätin hyödyntää loppuradan kontaktien harjoittelemiseen kisatilanteessa ja seisotin Siirin kontakteilla pitkään. Hienosti tyttö pysyi kunnes tuli lupa lähteä.



Seuraavana oli hyppäri ja tältä radalta tuli meidän ensimmäinen nolla kolmosten radoilla :) Loppuvaiheessa hylly oli kyllä lähellä kun Siiri meinasi ajautua hypyn väärälle puolelle. Sain Siirin kuitenkin pitkän mutkan ja ylimääräisen pyörähdyksen kautta ohjattua hypyn oikein päin. Ei siis sujuvin mahdollinen loppu mutta nolla mikä nolla.


Kolmannelta radalta otettiin myös hylätty. Siiri hyppäsi puomin jälkeistä putkea seuraavan hypyn väärin päin. Mielestäni kyllä näytin vasemmalla kädellä hypyn eteen mutta video paljastaa että oikea käteni sojottaa selän taakse ja niinpä Siirin ajautui selkäni taakse ja loiks vaan ja hyppy oli suoritettu väärään suuntaan.


Oikein kiva kisapäivä ja olin kokonaisuudessaan tyytyväinen meidän ratoihin. Siiri pysyi kutakuinkin lapasessa eikä lähtenyt päättömästi säätämään omiaan ja siitä olen ilmoinen. Ehkä olen oppinut ohjaamaan astetta jämäkämmin. Mutta niin kuin videoista näkyy niin päivän teema oli taas laajat kaarrokset eli niihin pitäisi edelleenkin saada paljon paljon parannusta jotta saataisiin parempia aikoja.

Kiitos taas ratojen kuvaamisesta Noki-perron emännälle Empulle. He nappasivatkin hienosti tuplanollan ja SERT-A:n samaisista kisoista.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Purinalla 30.9.

Kisailut kolmosten radoilla jatkuu. Sunnuntaina oltiin Purinalla kisaamassa neljä starttia. Systeemi oli mielenkiintoinen. Ensin tutustuttiin agilityrataan ja heti sen perään hyppyrataan. Sitten suoritettiin hyppäri ja sen jälkeen agirata. Piti siis pitää mielessä kaksi rataa ja suorittaa ne lyhyen ajan sisään. Sen jälkeen sama juttu kolmannen ja neljännen startin kanssa. Tulihan kokeiltua ja ihan mielenkiintoista oli. Koiran lämpimänä pitäminen ainakin oli helpompaa näin.

Radat oli haastavia. Varsinkin Martti Salosen hyppyradat oli todella vaikeita. Kamalaa väkisinvääntämistä ja nollan tehneiden joukossakaan ei juuri sujuvia suorituksia nähty. Oli epätoivoinen olo rataantutustumisen jälkeen mutta onneksi oltiin Siirin kanssa aika loppupäässä ja ehdin katselemaan muiden suorituksia mikä vähän helpotti asiaa. Ensimmäinen rata ei tullut videolle koska kuvaajalle sattui pieni vahinko. Tältä radalta saimme hylätyn.

Minna Räsäsen agiradat oli ihan kivoja. Ensimmäinen rata näytti tältä:


Tältäkin radalta tuli hylky kun Siiri hyppäsi pituudesta vain puolet ja ehti jo seuraavalle esteelle ennen kun ehdin korjaamaan. Vielä toiseenkin kertaan Siirin tuli pituuden välistä pois ja vasta kolmannella teki koko esteen ja silloinkin viimeinen palikka kaatui. Eli pituus menee treeniin, se pitää suorittaa kokonaan vaikka sen jälkeen käännytääkin.
Video tässä:


Sitten oli seuraavan hyppärin vuoro. Hyppäreistä ei ollut ratapiirroksia esillä. Mutta olipa taas haastetta. Siitä huolimatta tämä rata oli ainoa miltä saatiin tulos. Siiri ohitti yhden vinohypyn ja tiputti viimeisen riman eli tulos oli 10. Radan haastavuus ei tule esiin videosta vaan se näyttää ihan iisiltä.



Ja vielä viimeinen agirata joka näytti tältä:


Alku meni tosi kivasti. Kaikki muut tekivät kakkosen ja kolmosen kahdella peräkkäisellä pakkovalssilla tai palkkovalssilla ja twistillä mikä toimikin oikein hyvin. Itse päätin tehdä kakkosen niisto persjättönä ja kolmosen myöskin niistolla koska ajattelin olevani liian hidas tuohon muiden käyttämään vaihtoehtoon. Olisihan sekin varmasti onnistunut mutta ei välttämättä kovin sujuvasti. Niistot meni kivasti, olin tosi tyytyväinen miten hyvin Siiri kääntyi :) Mutta sitten kohta jo onnistuinkin sössimään radan. Piti lähettää Siiri pussiin ja tehdä sitten jarrutussuhina jotta neiti tajuaa kääntyä pussin jälkeen. No, tietenkin suhisin ihan liian aikaisin ja Siiri ei mennyt koko pussiin. Sitten pakka hajosi ja sählättiin vähän lisää mm. kepeillä. Mutta kaikissa näissä radoissa oli mielestäni myös hyviä pätkiä joten kehtaan nyt laittaa ne esille :) Toinen agirata tässä:


Kivaa oli ja kisailut jatkuu taas lähiviikkoina.

Ja agista tokoon, saatiin paikka hallikauden tokoryhmästä mikä alkoi eilen. Ihan mahtava juttu. Siiri on superinnokas tokoilija. Ongelmana on se että into saa Siirin piippaamaan. Siiri nostaa vireen kattoon heti kun se huomaa että aletaan tekemään jotain ja sitten alkaa vinkuminen ja joskus jopa haukkuminen. Nyt yritän saada Siirin vireen mahdollisimman alas tokoillessa olemalla itse mahdollisimman rauhallinen ja tyyni. Lelupalkka on pannassa ja palkkaan Siiriä vain nameilla. Harmi sinänsä kun se palkkautuu niin superhyvin leluista. Namitkin pitää ehkä vaihtaa vähemmän herkullisiin jotta neiti ei liikaa innostu. Näillä eväillä jatketaan tokoilua ja toivottavasti tuloksia syntyy.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Kolmoset korkattu

Oikein agilitypainottainen viikonloppu on takana. Eilen oltiin seuramestiksissä ja Siiristä tuli maksikisaavien seuramestari, jee. Kylläkin hyllytyloksella :) Leikkimieliset kisat siis kyseessä oman seuran kesken. Kisojen jälkeen jäätiin vielä kunnostamaan seuran hyppyesteet uuteen uskoon ja siinähän vierähtikin muutama tunti. Sen jälkeen käytiin vielä tyttöjen kanssa kunnon metsälenkillä kera Päivin ja koirien.

Tänään oli aika korkata kolmoset BAT:n kisoissa Ojangossa. Tuomarina oli Leena Rantamäki-Lahtinen joka oli laatinut meille kaksi agilityrataa ja yhden hyppyradan. Radat oli meille sopivia, mukavan virtaviivaisia ratoja eikä mitään tiukkaa kieputusta. Aika helppoja ratoja suoraansanottuna. Mutta nollia ei tullut siitä huolimatta :)

Ensimmäinen rata meni kivasti melkein loppumetreille asti mutta sitten puomia edeltävällä hypyllä ennakoin ja sain ohjattua Siirin suoraan puomille ja hyppy jäi suorittamatta. Kohta ei edes ollut vaikea vaan ihan peruskauraa joten hämmästyin todella että siinä tuli virhe. Myös puomin jälkeinen rima tuli alas. Tässä video, kiitokset kaikkien ratojen kuvaamisesta Nokin emännälle Emilialle :)

https://www.youtube.com/watch?v=JkKcWRZx6wo

Toisella radalla Siirin piti mennä pimeästä kulmasta putkeen keppien jälkeen mutta taasen johtuen ilmeisesti oman hätiköinnin, Siiri ei mennytkään putkeen. Normaalisti pimeät putkikulmat ei ole mikään ongelma. Ohjaus lässähti ja loppuvaiheessa jäi pari hyppyä väliin mutta tästäkin radasta jäi hyvä mieli ja Siiri teki hienoa työtä.

https://www.youtube.com/watch?v=m-G0jtOrnSY

Kolmas rata oli hyppäri minkä sössin heti alussa. Toinen hyppy oli vinossa ja suuntasi suoraan kolmannen esteen eli pituuden ohi ja siinä olisi pitänyt muistaa ottaa koira vastakädellä mukaan mitä en tietenkään tehnyt joten Siiri juoksi pituuden ohi ja se oli sitten siinä. Alkusähellyksen jälkeen tehtiin loppurata puhtaasti.

https://www.youtube.com/watch?v=Sv8HGwOFuJo

Kaikenkaikkiaan jäi tosi hyvä mieli kisoista koska Siiri meni hienosti ja kuunteli hyvin eikä kaahannut kuin päätön kana radalla oman päänsä mukaan. Myös omat jalat kulki tänään hyvin ja meno tuntui kevyeltä ja sujuvalta. Radat toki olivat aika helppoja eikä voi tuudittautua siihen että kolmosissa pääsee aina näin helpolla, pitää varautua haastavampiin ratoihin. Jospa sitä nyt syksyn ja talven mittaaan pääsisi taas kisaamaan vähän ahkerammin niin saa lisää kokemusta.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Agia ja tokoa

Tänään illalla olisi ensimmäiset agilitytreenit Vuokkoset areenalla joten talvikausi siis alkaa agin osalta. Päästiin Siirin kanssa valmennusryhmään jonka kouluttajana toimii Timo Rannikko. Ihan mahtava juttu. Viime treeneistä onkin taas vierähtänyt kolme viikkoa koska Lauri oli koirien kanssa mökillä lomailemassa yhden viikon ja sen jälkeen mökkieltiin vielä koko perheen voimin yksi viikko. Kun olin yhden viikon kotona ilman omia koiria niin sain treeneihin lainakoiraksi kaverin Kipsu-russelin. Olipa hauskaa kokeilla ohjata vierasta koiraa ja meillä menikin Kipsun kanssa tosi hienosti. Tuntuu että minikoiraa on niin paljon helpompi ohjata kuin maksia. Tai sitten se johtuu siitä että Kipsu on niin taitava ja kokenut agilitykoira. Kipsuhan on agility- ja hyppyvalio ja on pärjännyt myös sm-kisoissa ja mm-karsinnoissa hienosti. Kipsu on hirmu kuuliainen koira radalla (toisin kuin eräs nimeltämainitsematon) joten sitä on helppo ohjata.

Siirin kanssa oltiin maanantaina Ojangossa epiksissä ja voi kiesus mitä menoa se taas oli. Siiri lähti taas pikkasen lapasesta. Oli jo pimeäkin kun maksien vuoro tuli ja luulen ettei Siiri oikein nänyt kunnolla koska se ohitteli esteitä ihan urakalla ja sähläsi muutenkin ihan urakalla. Tulipahan käytyä. Siirin kanssa ei kyllä koskaan tiedä mitä on luvassa. Välillä se toimii niin hienosti ja välillä radat on yhtä kaaosta. Kaikesta huolimatta ajattelin laittaa tänään kisalilmon menemään ekoihin kolmosten kisoihin. BAT:n kisoissa 16.9. olisi tarkoitus korkata kolmoset.

Tokotreeneissä ollaan käyty nyt kerran viikkoon, vielä olisi tätä kurssia muutama kerta jäljellä. Laitoin hakemuksen myös hallikauden treeneihin Vuokkosille, saa nähdä päästääkö mukaan. Olisi kyllä ihan huippujuttu jos saadaan paikka. Periaatteessa voisin jo ilmoittaa Siirin aloluokan kokeeseen mutta toisaalta olisi kiva vielä vähän hinkata ja saada varmuutta liikkeisiin ennen sitä. Voi olla että menee ensi kevääseen koska en välttämättä halua aloittaa hallikisoilla. Siiri kun yhdistää halit niin vahvasti agilityyn.

Iitulla on ollut taas jalkavaivoja viimeaikoina. Muutama viikkoa sitten kun oltiin uimassa ja lenkillä, Iiitu alkoi ontumaan jalkaansa. Jalka oli pari päivää kipeänä mutta sitten alkoi helpottamaan. Muutama viikko pidettiin Iitua levossa ja nyt ollaan taas pikkuhiljaa alettu käymään lenkillä. Pitkille lenkeille Iitu ei ainakaan vielä pääse, pitää aloittaa varovaisesti ja katoa tuleeko oireita. Iitu parka, yhtä ylä ja alamäkeä näyttää olevan sen elämä.

Kaverukset köllöttelee mökillä.



Ai niin, Siirillä oli juhlapäivä 25.8. kun kolme vuotta tuli mittariin. Paljon onnea maailman hienoin Siiri <3 <3


torstai 9. elokuuta 2012

Kolmosluokan tyttö

Koska viikonloppuisin ei ehditä kisaamaan niin huristeltiin eilen illalla arkikisoihin Kotkaan.  Ja kyllä kannatti koska ensimmäiseltä radalta saatiin se toivottu viimeinen luva nolla ja menolippu kolmosiin. Rata ei ollut helpoimmasta päästä mutta ihan ok siitä selvittiin. Heti kolmannen hypyn jälkeen Siiri pyörähti väärään suuntaan ja myös keinua edeltävä hyppy meni viime hetken pelastukseksi mutta niitä lukuunottamatta olen tyytyväinen rataan. Ja myös siihen olen tyytyväinen että ylimääräisestä kiepsahduksesta huolimatta meidän etenemä oli 4m/s. Aika jäi miinukselle 7 ja rapiat ja sillä sijoituttiin toiseksi. Hyppärille ei sitten enää voitukaan osallistua mutta jäätiin katselemaan muiden suorituksia (erityisesti Friida-portugeesin) ja odottelemaan palkintojenjakoa. Saatiin kaksi lahjakorttia joten tullaan kisaamaan toistekin Kotkassa. Ja mielellään kisataankin koska kotkalaiset ihmiset tuntuvat olevan erittäin mukavaa porukkaa. Ihan eri meininki kuin täällä pk-seudulla.

Tässä meidän eilinen rata

Tekisi kovasti mieli lähteä heti kokeilemaan kolmosten ratoja, saapi nähdä milloin ehditään.

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Rästipäivityksiä

Pitääpä kirjoitella rästiin jääneet kisaraportit viime kisoista. Juhannuksen jälkeisellä viikolla käytiin maanantaina HAU Openissa Purinalla ja keskiviikkona Ojangossa kisailemassa. Myös Friida portugeesi ja Jaana olivat kisailemassa, Jaanalle kiitos meidän ratojen kuvaamisesta.

Purinalla otettiin kummaltakin radalta HYL. Ensimmäinen rata meni oikein kivasti pituudelle asti jonka ohi Siiri sitten tuli. Otin putkella liian pitkän etumatkan enkä muistanut pitää katsetta koirassa jonka takia Siiri tuli pituudesta ohi. Loppurata menkin sitten plörinäksi.


Toinen rata meni keppien hinkkaukseksi ja radan lopulla hyllytettiin rata koska en enää jaksanut korjata kieltoja.

Keskiviikkona kisailtiin Ojangossa ja kolmosiin nousu oli taas lähellä. Yksi rima tuli kuitenkin alas joten vielä kisataan kakkosissa. Videolta näkee kuinka tulen Siirin tielle ja rima tippuu sen takia. Tällä kertaa ihan oma syy tuo rima.


Toinen rata tehtiin sateessa mutta ei se menoa haitannut. Yksi rima tippui taasen ja radan lopussa Siiri häippäsi omille teilleen putkeen jotenka hyllyräinen oli lopputulema.


Siiri on taas kovin valeraskaana parhaillaan. Sitä ei paljon kiinnosta muu kuin sylissä kyhnääminen ja rapsutukset. Agilityssa se onneksi herää henkiin mutta olen kyllä huomannut että agilityssakin siltä puuttuu se paras terä. Mutta kisaaminen on toisaalta aika kivaa kun Siiri ei käy ihan niin kamalan kuumana. Se pysyy lähdössä ja tekee täydelliset kontaktit ja on muutenkin paljon paremmin hallinnassa kun kierrokset ei ole niin kovalla.

Muuten ollaan oltu taas vähän laiskoja. Tajusin juuri että ollaan käyty huhtikuun jälkeen treenaamassa vain kolme kertaa. Syynä juoksutauko ja sen jälkeen kesäloma jonka vietimme lähes kokonaan mökillä. Että aika vähissä on meidän treenit olleet. Mutta nyt on juoksut ja lomat lusittu joten päästää taas treenailemaan ahkerammin.

Lopuksi vielä kesäinen laulutervehdys Siiriltä kaikille blogin lukijoille.




keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Back in business

Siiri aloitti pian edellisen kirjoituksen jälkeen juoksut joten Helatorstaille suunnitellut kisat jäi väliin niin kuin myös toukokuun ratatreenikurssi. Ensimmäiselle treenikerralle vielä päästiin mutta sen jälkeen alkoikin sitten tauko. Nyt on tauko loppunut ja parissa treeneissä ollaan jo käyty. Kesäkuun kurssin teemana on erilaiset kääntymistekniikat osana rataa. Ja niitähän meidän on hyvä treenata, Siirillä kun käännökset aina valahtaa pitkiksi. Ei Siiristä koskaan tule tiukkaa kääntyjää mutta treenamalla varmasti saadaan parannusta aikaan jonkin verran. Meillä on alkanut myös tokokurssi Siirin kanssa. Ensimmäinen ohjattu toko Siirin kanssa. Alkava kesäloma vain sotkee suunnitelmia sen verran ja todennäköisesti joudutaan olemaan poissa puolet kurssista. Harmi juttu mutta lomalla aiotaan kuitenkin olla mökillä ja harrastukset saa odottaa.

Oltiin me kisaamassakin viime viikolla. Keskiviikkona oli Kirkkonummella iltakisat ja suunnattiin sitten sinne. Eka rata oli ihan järkkyä säätämistä ja siitä moninkertainen hylly. Mutta kontaktit toimi aivan mahtavan hyvin, jes. Hyppärirata oli muuten hyvä mutta yksi rima tippui. Siiri myös teki taas todella laajat kaarrokset monessa kohtaa. Aika oli -6 ja rapiat. 5 tuloksella sijoituttiin 2 pallille.

Tässä video hyppäristä


Koirajuttujen lomassa vähän muutakin. Ollaan vähän uudistettu kotiakin tänä keväänä. Vanha terassi lähti kaatopaikalle ja tilalle rakennettiin uusi puolet isompi. Lisäksi korjattiin ja maalattiin aidat. Nyt kelpaa lekotella terassilla kunhan vaan ne helteet tulisivat pikkuhiljaa.

Siiri oli uskollinen rakennusapulainen koko projektin ajan.



Valmis terassi, sisustus vain puuttuu. Vielä pitäisi hankkia uusi terassikalusto ja pari löhötuolia.



Vielä pari kuvaa tytsyistä. Siiri on aiemmat kesät joutunut kärsimään pitkässä turkissa näyttelyiden takia mutta tänä kesänä neiti saa nauttia nakuna. Ja kyllä tuli neitiin roimasti lisää vauhtia kun ajelin turkin pois viikko sitten. 10 terä oli tylsynyt ja sillä ei tehnyt mitään mutta 7 terälläkin saa kivan siilin aikaan kun ajaa vastakarvaan. Siiristä tuli taas aivan harmaahapsi.



Iitu se on yhtä karvaton ympäri vuoden. Tämä kuva on otettu kesään ensimmäiseltä veneretkeltä äitienpäivänä. Iitu nauttii veneilystä ihanassa auringon paisteessa.


Hassut kaverukset.


Pitää vielä laittaa linkki Iitun nyöritysvideoon. Iitu on saanut ko. lelun ollessaan n. 3 kuukauden ikäinen ja se on edelleen ehjä. Nyöri on ainoa lelu mikä on Iitun käsittelyssä säilynyt ehjänä, kaikki muut on pistetty päreiksi sen siliän tien. Nyöritys on yksi Iitun lempileikeistä ja Iitu harrastaakin sitä lähes päivittäin.

tiistai 8. toukokuuta 2012

OHO!!

Ihmeiden aika ei ole ohi. Tehtiin Siirin kanssa sunnuntaina pitkästä aikaa nollarata IHAH:n 20-vuotis juhlakisoissa. Ja sijoituttiin vielä 1. pallille :).

Kisasimme kolme starttia, ensimmäiseltä radalta perinteinen HYL kun Siiri taas irtosi hienosti ihan eri suuntaan mihin piti. Oma moka kun en taas muistanut ohjata kunnolla. Siiri ei näe muurin takaa juuri mitään ja painalsi sen jälkeen heti edessä näkyvälle hypylle ja sieltä kepeille toiseen kertaan :). Pari rimaa myös tuli alas. Kontaktit toimi tällä radalla hienosti. Seisotin Siiriä hyvän tovin sekä puomilla että A:lla.
Toiselta radalta tuli sitten se kauan odotettu nolla. Muuten ihan hyvä rata mutta kontaktit ei toimineet ihan niin kuin olisin halunnut. A:lle Siiri pysähtyi hyvin mutta oli sen oloinen että saattaa karata joten hosuin vapauttamisen kanssa eikä seuraava takaakierto mennyt kovin jouhevasti. Sama juttu puomilla. Siiri pysähtyi hienosti ja pönötti alastulolla aikansa ja sitten lähti ilman lupaa pois. Jouduin hieman muuttamaan suunnitelmia ja ohjaamaan puomin jälkeisen elämän eri tavalla. Mutta selvittiin siis ilman virheitä maaliin.
Kolmantena oli hyppäri. Heti alussa piti itse liikkua rivakasti ja tehdä valssi kolmannelle hypylle. Olin yllättäen myöhässä ja Siiri ajautui hypyn ohi ja tuomarin käsi nousi kiellon merkiksi. Toinen virhe tuli kepeillä, Siiri sekosi rytmissä ja jouduttiin aloittamaan kepit alusta. Muuten oikein hieno rata.

Kaikilla radoilla oli hyvä fiilis. Tiesin rataantutustumisen jälkeen tarkalleen miten tulen ohjaamaan Siiriä ja sain pääosin totetuettua suunnitelmani ihan hyvin. Kunto ei ollut ihan kohdillaan kun viimeiset kaksi viikkoa olen potenut vuosisadan räkätautia. Mutta sen verran jaksoi juosta että saatiin kolme rataa vedettyä. Mutta pakko myöntää että suurin ongelma näilläkin radoilla oli taas se oma liikkuminen. Miten sitä voikin tuntea itsensä niin hitaaksi ja kömpelöksi. Tuntuu että ei pääse ollenkaan eteenpäin vaikka kuinka yrittää juosta ja kaikki ketteryyttä vaativat liikkeet on hirmu vaikeita. Ja taas meinasin kahteen kertaan kompastua kesken kaiken rataa. Tarttis varmaan tehdä asialle jotain....

Näistä kisoita meillä ei valitettavasti ole yhtään rataa videolla.

Nyt sitten jatkuu vielä se viimeisen LUVA-nollan metsästys kakkosista. Juoksuja ei ole näkynyt vieläkään joten ehkä päästään helatorstaina kisaamaan Ojankoon.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Ojangossa

Eilen kisattiin Ojangon hallilla kaksi rataa. Ekalla radalla kepeille meno ei meinannut onnistua millään. Kepeille mentäessä oli putki houkuttimena ja keskityin niin paljon siihen ettei Siiri livahda putkeen että oma sijoittumiseni kepeillä oli huono. Siiri haki kolme kertaa väärään väliin joten HYL siitä paukahti. Vasta neljännellä yrittämällä meni oikein ja päästiin jatkamaan rataa. Loppurata menikin sitten virheettömästi.

Toisella radalla tuli kaksi rimaa alas ja tulos 10. Myös parissa kohtaa olisi mielestäni ollut kiellon paikka mutta tuomari ei kuitenkaan kieltoa antanut. Kummassakin radassa oli hyviä pätkiä mutta myös niitä epäonnistuneita ohjauksia. Tein taas myös sen virheen että katsoin miten muut tekivät jonkun kohdan ja ajattelin että noin se sitten on tehtävä vaikka itse olin alunperin ajatellut eri tavalla. Ja eihän ne ohjaukset sitten onnistuneet. Pitäisi vaan pitää kiinni omista ajatuksista ja luottaa siihen että itse tietää mikä ohjaus omalle koiralle sopii parhaiten eikä katsoa miten muut tekevät ja muuttaa suunnitelmia sen mukaan. Mutta sentään saatiin hyllyputki katkaistua :)

Saas nähdä miten ehditäänkö vielä kisaamaan ennen seuraavia juoksuja. Edellisistä on jo yli 7 kuukautta aikaa joten eiköhän ne sieltä kohtapuoleen tule.

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Ilouutisia terveysrintamalta

Iitun kilppariarvothan olivat rajamailla kun hammasoperaation yhteydessä otettiin testi ja kahden kuukauden kuluttua piti ottaa kontrollinäyte. Käytiin parisen viikkoa sitten kontrollissa ja uusien tuloksien mukaan Iitun kilppariarvot ovat täysin ok. Eli huono hampaiden kunto oli se minkä vuoksi arvot olivat viimeksi rajamailla. Nyt kun hampaat on kunnossa niin kilpparikin on ok.

Samaan syssyyn otatin kilpparitestin myös Siiriltä. Myös Siirin arvot olivat ok ja tänään tuli tieto että myös TGAA on negatiivinen. Jippii.

Rima

Käytiin eilen pitkästä aikaa kisamassa. Haettiin Riksusta tuplahylly niin kuin tavallista.

Ensimmäisellä radalla menin kakkoshypyn taakse ottamaan Siiriä vastaan. Tällainen ohjaus on jostain syystä kisoissa aina epäonnistunut mutta otin silti riskin koska treeneissä se on onnistunut. Ja niinhän siinä kävi kuten ennustin, ensimmäinen rima tippui ja Siiri kiersi kakkoshypyn väärälle puolelle ja hyppäsi sen väärään suuntaan. Kolmonenkin meni väärään suuntaan ja sitten mentiin puomille ja ajatuksena oli pitää Siiriä puomin alastulolla hyvä tovi koska hylly oli alla. Hienostihan se neiti pysähtyi alastulolle mutta lähti ilman lupaa pois. Joten siihen jäi meidän rata. Vein ryökäleen samantien pois radalta.

Hyppärirata alkoi täysin samalla samalla tavalla kuin agirata. Nyt päätin kokeilla toisenlaista ohjaustapaa koska kakkoshypyn takana vastaanottaminen ei näytä toimivan. Itseltä tämä vaati huomattavasti enemmän jalkatyötä mutta sain ohjauksen onnistumaan ja päästiin ensimmäiset kolme estettä kunnialla. Pussilla jäin jälkeen ja muurilla Siiri vähän epäröi, seuraavana oli rengas mistä piti mennä valssilla putkeen. Olin taas ihan järkyttävän myöhässä valssini kanssa ja rintamasuuntani ohjasi Siirin hypylle eikä putkeen. Omaan pussiin meni tämä hylly. Myös kepeillä tuli virhe. Putkesta oli todella lyhyt vienti kepeille ja jouduin pinkomaan että ehdin keppien vasemmalla puolelle enkä ehtinyt ohjaamaan Siiriä kunnolla kepeille. Jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut pysyä putken oikealla puolella ja antaa Siirin hakea kepit rauhassa ja sitten leikata keppien vasemmalle puolelle. Loppuympyrässä en enää jaksanut ohjata kunnolla joten vähän haparoiden sekin meni.

Siiri kävi taas vaihteeksi ihan hemmetin kuumana. Se on ihan mahdoton kun se huomaa että ollaan menossa radalle. Pari koiraa ennen meitä se alkaa aivan päättömän räkytyksen enkä saa sitä rauhoittamaan millään. Se aivan raivopää. Se käy niin kuumana etten enää voi luottaa siihen että se pysyisi lähdössä. Viime aikoina se on taas pysynyt mutta en todellakaan voi luottaa siihen etteikö se karkaisi. Ja en myöskään enää voi luottaa sen kontakteihin. Se ei välttämättä pysähdy tai jos pysähtyy niin lähtee pois omalla luvalla. Hemmetti. Onhan se kiva että koiralta löytyy intoa mutta en kyllä kaipasi näitä ylimääräisiä ongelmia ja jännittämisen aiheita. Työsarkaa siis riittää :)


Tiistai treenien päätös

Viime viikolla olikin sitten viimeiset Rannikko/Manner tiistaitreenit. Koulutukset olivat erittäin antoisia ja tuntuu että ollaan opittu todella paljon vaikka välillä tuntuu ettei mikään onnistu. Kahden viikon takaisissa treeneissä tuli pitkästä aikaa onnistumisen tunteita ja olo että kyllä me osataan. Treenttiin tällaista Timon rataa


Siiri irtosi aivan mahtavasti putkissa 8 9 ja 10. Se meni ihan täysillä eikä yhtään jäänyt putkien välissä kyselemään niin kuin melkein kaikki muut koirat tekivät. Silti ehdin oikaisemalla tekemään pakkovalssin 11 hypylle. 13 tehtiin takaakierto persjättö ja siitä takaakierto 14 hypylle ja sieltä lähetys kepeille avokulmasta ja sen jälkeen takaaleikkaus keppien vasemmalle puolelle. Ihan mahtava Siiri :) Treenien jälkeen oli tosi hyvä fiilis.

Viime tiistaina treenit meni taas ihan persiilleen. Nina rata oli tällainen


Lähinnä ongelmakohdaksi tuli kepeille viesti. Sain ohjattua Siirin kerta toisensa jälkeen putkeen keppien sijaan. Melkein koko treeniaika meni tätä kohtaa hinkatessa. Ja treenien jälkeen taas oli ettei osata mitään :(

Timo ja Ninan kommentit Siiristä olivat että Siiri on innokas ja teknisesti taitava koira joka vaatii ENNAKOIVAA ja JÄMÄKKÄÄ ohjausta. Olen kuulemma liian kiltti ja löysä ohjaamisessani ja se ei vetele Siirin kanssa. Sen kanssa ei sievistely kertakaikkiaan auta. Jos olen myöhässä tai liian löysä niin Siiri valitsee itse reitin, se ei jää odottelemaan ja kyselemään että mihin seuraavaksi. Ihan samoja ajatuksia on pyörinyt omassa mielessä ja oli mukavaa kuulla samoja ajatuksia myös kokeneiden kouluttajien suusta. En siis ole ollut väärässä kun olen miettinyt syitä siihen miksi meillä ns. tökkii tällä hetkellä aika pahasti. Mutta kun tietää mikä on ongelman ydin niin asiaa voi lähteä korjaamaan. Siiri ei siis todellakaan ole kovin helppo agilitykoira ainakaan minulle. Jonkun nopeamman, ketterämmän ja jämäkämmän ohjaajan kanssa Siiri toimisi varmasti ihan upeasti. Mutta ehkä me vielä joskus löydetään yhteinen sävel.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Iitu 8v.

Iitu juhli 8-vuotis synttäreitä lauantaina. Ei kyllä millään uskoisi että ikää on jo senkin verran, niin kovin energinen ja touhukas koira se on edelleenkin. Oltiin maalla viikonloppua viettämässä joten Iitu sai juhlia synttäreitä vapaana kirmaamalla ja leikkimällä. Iitu rakastaa isoja palljoja joten se sai synttärilahjaksi uuden jalkapallon. Edellinen olikin jo ihan repaleinen. Siinä tosin kävi niin että Siiri röyhkimys varasti pallon itselleen. Iitu on niin lapanen ettei sano mitään vaan antaa aina kaikessa Siirille periksi. Mutta Iitulla oli kyllä muuta kivaa hommaa kun se hillui ihan intona isojen puupöllien kanssa.

                                                                        Synttärityttö


                                                                     Iitu ja uusi pallo
                                                                      Pallovaras

                                                Väsyneet sankarit. Siirillä ihan silmät lurpattaa.

Synttäreiden juhliminen on rankkaa puuhaa.

Kahden viime viikon tiistai treenit

Manner 6.3.2012


Manner 13.3.2012


maanantai 5. maaliskuuta 2012

Kevät tuli ja karvat läks

Siiri ei ole enää tällainen turkaje



Vaan tällainen siisti ja solakka urheilijaneito


sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Hyllyä hyllyn perään

Kisattu on taas kahtena peräkkäisenä viikonloppuna. Viikko sitten kisattiin Ojangossa Seppo Savikon radoilla ja tänään Lohjalla Anne Viitasen radoilla. Ja kummastakin kisasta saldona tupla HYL. Ojangossa kisoissa hyppärillä Siiri ensinnäkin varasti lähdössä ja tiputti heti ensimmäisen riman. Putken jälkeisen hypyn jälkeen Siiri kääntyi jostain syystä väärään suuntaan mutta ilman virheitä selvittiin siitä tilanteesta. Välistävedon jälkeisellä putkella Siiri meni väärään päähän putkea vaikka se pää oli paljon kauempana. Mutta videolta katsottuna oma kroppani ohjaa Siirin sinne joten täysin oma virhe. Myös muurin jälkeisellä putkella Siiri menee väärään päähän putkea. Muuri oli korkeampi kuin normaalisti ja Siiri ei todennäköisesti nähnyt sen takaa mitään ja painalsi suoraan ensimmäisenä näkyvään putken suuhun.


Agirata hylkääntyi kun lähdin liian aikaisin kaartamaan pituudella ja Siiri tuli puolestä välistä pois pituudelta. Se possu myös lähti ilman lupaa puomin kontaktilta ja A:lla se ei pystähtynyt ollenkaan. Sitten lähdettiin pois radalta. Siiri kävi näissä kisoissa ihan kamalan kuumana. Se oli aivan villinä kun lämmiteltiin ennen rataa, se haukkui, hyppi päin ja näykki ihan sekopäänä. Ei mikään ihme ettei radoista tullut mitään.


Tänään oltiin sitten Lohjalla kisaamassa kaksi agirataa. Oltiin viikonloppu mökillä ja Siiri oli ulkona riekkumassa monta tuntia kumpanakin päivänä. Toivoin siis ettei se kävisi kisoissa niin kamalan kuumana. No, ensimmäiselle radalle mentäessä se ainakin kävi sen verran kuumana että karkasi lähdöstä todella törkeästi. Vaikka käskytin sitä ihan kunnolla niin sieltä se vain pinkaisi radalle ihan oman mielensä mukaan. Voi että otti pattiin. Olisi varmaan pitänyt jättää rata suorittamatta mutta ei tullut siinä vaiheessa mieleen, lähdin vain automaattisesti suorittamaan rataa. Ja tottakai radan alku meni aivan päin mäntyä. Olin suunnitellun ohjaavani alun aivan erilailla mutta paniikkiratkaisuna keksin sitten jotain aivan muuta. Ihme kyllä selvittiin radan alusta ilman viheitä. Ensimmäinen virhe tuli kepeillä. Siiri sekosi rytmissä ja yksi keppiväli jäi pujottelematta. Olisiko johtunut siitä että keppien kohdalla on pari kuoppaa maton alla. Radan loppusuoralla jäin sen verran jälkeen että Siiri kiersi viimeisen hypyn toiselle puolelle ja hyppäsi sen takaisinpäin. Hylly siis viimeisellä esteellä.


Toisella radalla käskytin oikein kunnolla Siiriä pysymään paikalla. Ja paikalla pysyi hienosti, jes. Alku oli todella vaikea, ihan liian ahdas ja vaikea makseille. Komas hyppy piti mennä takaa mutta paikka olin niin ahdas ettei se onnistunut juuri kellään. Koira olisi pitänyt saada hidastamaan todella paljon toisen hypyn jälkeen että sen olisi saanut kolmanne hypyn taakse. Jälkiviisaana olisi pitänyt valita jokin ihan muu ohjausvaihtoehto. Vaikka olisi valinnut pidemmän ja hitaamman reitin niin olisi saattanut välttyä kuitenkin hyllyltä. Eli meille hylly heti kolmannella esteellä. Kepeillä Siiri meni väärästä välistä sisään ja lopussa vielä meni puomin sijaan putkeen. Yritin vekata puomia edeltävällä hypyllä että olisin saanut Siirin linjan puomille mutta se ei onnistunut.


Että tällaista. Ollaankohan me ikuisia kakkosluokkalaisia? No, onneksi kolmosiin nouseminen on tämän vuoden tavoite eli vielä on aikaa :). Kohta jäädään todennäköisesti juoksutauolle, saa nähdä ehditäänkö vielä yhdet kisat käymään parin viikon päästä ennen sitä.

Tämän viikon tiistai treeneissä oli tällainen rata. Ihan ok treenit oli. Saatiin hyviä onnistumisia aikaiseksi. Rata vaikutti paperilla kovin helpolta mutta sitä se ei kuitenkaan käytännössä ollut.

Rannikko 28.2.2012


Keskiviikkona käytiin Hyvinkäällä uimassa vakkariporukalla. Mukana menossa Iitu, Siiri, russelit Kipsu ja Grimma sekä heidän uusi pikkusisko bortsu-vauva Prime. Olihan kivaa, tytöt nauttivat sydämiensä kyllyydestä kun pääsivät polskimaan. Vielä ainakin pari kertaa pitää käydä kevään aikana.

Huomenna vietän vapaapäivää ja taidan sen kunniaksi trimmata Siirin kevät lookiin. Se alkaa olemaan aikamoinen turjake yli 4 kuukauden turkissaan.

perjantai 24. helmikuuta 2012

Paino putoaa

Meidät tytsyt ovat olleet laihiksella. Iitu jo vuoden verran ja Siiri puolisen vuotta. Ja tuloksia on tullut kummalekin. Iitun painonpudotuksessa on ollut haastata sillä jalka ja niskaleikkauksien jälkeen se on joutunut olemaan todella pienellä liikunnalla. Nythän Iitu on pystynyt liikkumaan normaalisti jo useita kuukausia mikä on helpottanut painonhallintaa todella paljon. Iitu painaa tällä hetkellä 20 kiloa eli siltä on tippunut viimeisen vuoden aikana 2,5 kiloa pois. Nyt se on niin napakassa kunnossa että oksat pois. Yhtään lisää ei tarvitse tiputtaa vaan nyt vain pidetään tämä paino. Siiriltäkin on lähtenyt pois 1,5 kiloa ja se painaa nyt 18,5 kg. Siiriltä voisi vielä nipistää pois sen puoli kiloa, uskoisin että 18 kg olisi sille ihan passeli paino. Siirin laihutta tai lihavuutta on vain kauhean vaikea arvioida kun sillä on niin iso ja löysä nahka. Tuntuu että sillä hyllyy aina jotain ylimääräistä kylkien päällä :). Kauhulla jo ajattelen Siirin sterilaation jälkeistä elämää. Se syö jo nyt tosi pieniä annoksia ja sterkkauksen jälkeen pitäisi vielä reilusti pienentää ruokamäärää. No, sitä mietitään sitten kun se on ajankohtaista.

tiistai 21. helmikuuta 2012

KKK-kisat

Käytiin sunnuntaina kisaamassa kolme starttia Kirkkonummen kennelkerhon kisoissa Masalan lämpimässä kuplahallissa. Tultiin kisoihin suoraan mökiltä ja ajokeli oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Matka kesti ikuisuuden ja auto jäi reissun aikana jumiin moneen kertaan. No, hengissä selvittiin kuitenkin kisoihin ja sieltä vielä kotiin. Oman jännityksen sai aikaan kuplahallin katon painuminen lumen painosta. Kun vielä yksi startti oli jäljellä, tuli kuulutus että nyt vedetään kisat vaudilla läpi että päästään nopeasti pois ja lupasivat antaa lahjakortin jos ei uskalla jäädä viimeiselle radalle. Päätettiin jäädä tekemään vielä viimeinen rata mutta kieltämättä pieni paniikki oli päällä ja kattoa tuli vilkuiltua vähän väliä. Mukavasti se katto olikin lurpallaan juuri radan yläpuolelta, hyi olkoon. Näitä kuplahallejahan on romahdellut lumen painosta ennenkin joten pikkasen pisti puntin tutisemaan. Mutta elävänä selvittiin ulos hallista :)

Ensimmäinen rata hyllytettiin heti toisella esteellä kun Siiri jätti renkaan tekemättä ja ehti jo seuraavalle hypylle. Radalla tuli myös yksi rima alas joten nollaa ei olisi tullut kuitenkaan. Ja vielä lopussa Siiri juoksi viimeisen esteen ohi. Sitä en viitsinyt edes alkaa korjaamaan. Koska hylly tuli heti alussa niin otin hyödyn irti ja seisotin Siiriä kontakteilla aika pitkään ja muutenkin joissain kohdin otin pientä riskiä normaalia enemmän.


Toinen rata oli myöskin agirata. Tällä radalla asiat meni nappiin ja tehtiin nolla. Meidän eka nolla kakkosista, jee!
Jostain syystä moni koira teki tällä radalla lentokeinun joten käskytin Siiriä keinulla aika voimakkaasti. Annoin tyhmyyksissäni ota käskyn heti kun Siirin etutassut osui keinulle ja se saa Siirin aina tekemään keinun hitaasti. Ja olihan siinä muitakin kohtia mitä olisi voinut tehdä vielä paremmin. Mutta nolla mikä nolla. Erityisen tyytyväinen olen A:n jälkeiseen ohjaukseen koska sain ajoitettua valssin niin että Siirin hyppy ei valunut vaan se meni mielestäni aika optimaalista linjaa pitkin. Ihanneaika oli 45 sek ja meidän aika oli -8,05 ja sijoitus 2. Voittaneen aika oli -8,70 eli aika lähellä oltiin.


Kolmas rata oli hyppäri. Otin Siiriä vastaan kahden hypyn takaa rintamasuunta kutakuinkin Siiriä päin. Tällaisella ohjauksella Siiri yleensä tiputtaa riman ja niin se teki nytkin. Heti ensimmäinen rima tuli alas ja sitten tuli alas vielä kolmannen hypyn rima. Sitten meni ohjauskuviotkin ihan läskiksi ja käännökset venyi. Keppien jälkeinen kuvio ei myöskään mennyt kovin sujuvasti kun aloin ohjaamaan ihan päin peetä. Eli tuloksena 10. Ihanneaika oli 39 sek ja meidän aika -3,29.  



Mutta kivat kisat oli ja olen tyytyväinen että saatiin vihdoin nolla. Monta kertaa se on ollut niin lähellä. Ensi lauantaina kisataan Ojangon hallilla. Luvassa olisi Savikon Sepon agi ja hyppäri radat.


keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Tiistaitreenit

Viime ja tämän viikon ohjatut treenit on menneet jotenkin penkin alle. Tai siis ollaan kyllä saatu radat tehtyä ihan ok mutta silti on jäänyt sellainen olo ettei me osata yhtään mitään. Kun se ei riitä että saan Siirin menemään esteet oikeassa järjestyksessä ja saadaan rata vedettyä läpi. Kun sen pitäisi mennä sujuvasti, nopeasti ja tiukasti. Ja se ei mene. Ja sitten kun vielä katsoo kun ryhmän muut 3-luokan koirakot menevät niin hienosti ja kääntyvät kuin kuminauhat niin iskee epätoivo. Siiri on kuin rautakanki niihin verrattuna. Mutta parhaansa se pieni aina tekee ja into on kova. Eikä omassa ohjauksessanikaan ole aina kehumista. Mutta kait ne treenit taas jossain vaiheessa tuntuu onnistuneeltakin. Jos mietin asiaa positiiviselta kannalta niin ollaan kyllä kehitytty tämän talven aikana ihan huimasti kiitos Timon ja Nina treenien. Useinmiten treeneistä on jäänyt todella hyvä mieli ja onnistumisen tunne.

Viikon takainen Timon rata oli tällainen:

Rannikko 7.2.2012


Ja eilinen Ninan rata:

Manner 14.2.2012



Muruset :)



lauantai 4. helmikuuta 2012

Ojangosta HYL ja vaihteeksi myös tulos

Kisaputki jatkuu ja tänään kirmailtiin kaksi agirataa Ojangon hallilla.

Ensimmäisellä radalla Siiri pieni sikapossu karkasi lähdöstä. Onneksi yksi tuttu oli radalla töissä ja huusi että nyt se tulee jo. Alussa ei onneksi ollut ihmeempiä kommervenkkejä joten karkaaminen ei aiheuttanut virheitä. Pohdin rataantutustumisessa pitkään että vienkö Siirin kepeille valssaamalla vai takaaleikaten. Päädyin takaaleikkauseen koska siitä meillä on enemmän kokemusta. No niinhän siinä kävi että Siiri bongasikin toisessa suunnassa olevan hypyn kun piti mennä kepeille. Valssaamalla olisin todennäköisesti saanut Siirin kääntymään oikeaan suuntaan paremmin. Jälkiviisaus on paras viisaus. A:lla Siiri teki hienon kontaktin mutta lähti pois ilman lupaa ja sen takia loppurata meni niin kuin meni. Muuten rata meni kivasti oli kovin sujuvan tuntuinen.


Toiselle radalle mennessä varmistelin että Siiri pysyy lähdössä ja niin se myös pysyi. Kepeille mennessä tuli ensimmäinen virhe kun Siiri meni väärästä välistä sisään. Todennäköisesti aiheutin sen omalla ohjaamisellani. Toinen virhe tuli kun sijoittauduin väärin A.ta edeltävälle hypylle eikä Siiri saanut hyvää linjaa hypylle ja rima tuli alas. A.n kontaktilla annoin varuiksi ota käskyn kahteen kertaan että Siiri varmasti pysyy siellä kunnes saa luvan lähetä ja hienosti se toimikin. Vaikka yksi käsky pitäisi kyllä riittää!!! Tältä radalta tuloksena siis 10 ja aikakin jäi miinukselle reilut 7 sekuntia vaikka keppien korjaamiseen tuhraantui aikaa. Oikein hyvä fiilis jäi tästä radasta ja itseäni voin syyttää niistä kahdesta virheestä mitä tuli. Siiri oli hieno.


Nollien metsästys siis jatkuu taas parin viikon päästä. Ensi viikonloppu meneekin oman seuran kisoissa töissä ja siellä en aio itse kisata. Huomenna aamupäivällä jos ei ole ihan kaamea pakkanen niin mennään porugeesiporukassa koirametsään ulkoilemaan. Toivotaan että miinuslukemat on siedettävät ja päästään metsään  kamujen kanssa. Ja Iitu tulee myös mukaan, hyvin vatetettuna tietenkin.

Iitusta puheenollen sairaskertomus jakuu. Iitu on toipunut hampaiden poistosta hienosti ja sen suhteen kaik ok. Mutta hampaiden poiston yhteydessä lääkäri kiinnitti huomiota Iitun hitaaseen pulssiin jo hereillä ollessa. Ja nukutuksessa verenpaine ei ollut meinannut pysyä tarpeeksi korkealla. Lääkäri suositteli silloin että Iitulta otettaisiin kilpirauhasarvot koska kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa tuota epänormaalin hidasta pulssia. Tällä viikolla tuli ilmoitus että Iitu on rajatapaus eli kilppariarvot ovat normaalin alarajalla ja että pitäisi tehdä kontrollitesti kahden kuukauden kuluttua. Eli toistaiseksi ei toimenpiteitä mutta pitää seurata tilannetta. 

tiistai 31. tammikuuta 2012

Tuplahylly Lohjalta

Sunnuntaina kisattiin Lohjalla ja otettiin hylly kummaltakin radalta. Viitasen Anne oli järjestänyt meille oikein kunnolla haastetta. Aikaisemmat kakkosten radat ovat olleet todella helppoja, jopa liian helppoja mielestäni. Nyt saatiin sitten haastetta kerrakseen. Radat oli haastavia muillekin kuin meille sillä tuloksia ei juuri tullut. 1-2 tulosta per luokka tuli kummallakin radalla ja loput hyllyjä.

Ansimmäisenä oli agirata. Olin jo tyytyväisenä hakemassa Siiriä kun kuulutettiin uuteen rataantutustumiseen. Tuomari oli muuttanut makseille pituuden jälkeisen hypyn takaakierroksi ja sen jälkeinen putki suoritettiin eri päin mutta numerokylttejä ei oltu muistettu muuttaa joten olimme tutustuneet rataan väärin. Siispä mennimme uudelleen tutustumaan rataan.
Päästiin vihdoin radalle ja hylly tuli heti alkumetreillä kun Siiri säntäsi A:lle selkäni takaa vaikka puomille oli määrä mennä. Puomilla otin hyvän etumatkan että ehdin ohjaamaan takaakiertoa paremmin mutta silti takaakierto meni ihan säätämiseksi. Sitten lensi muurin palikat, poispäin käännös keppejä edeltävällä hypyllä meni pyörimiseksi ja myös kepeillä tuli virhe. Lopussa vielä hyllytettiin uudelleen kun olin ohjaukseni kanssa myöhässä ja Siiri valitsi oman reitin. Eli yhteenvetona voisi sanoa että rata oli yhtä kaaosta alusta loppuun.

Turha kai sitä on kainostella, laitetaan video esille. Suorituksemme laadun lisäksi videon laatu on aika kehno sillä se on kuvattu vanhalla tavallisella digikameralla sillä oikea videokamera ei ole edelleenkään toimintakunnossa.


Hyppärillä olin koko ajan myöhässä ja kaikki valssit venyi kovin pitkiksi sen takia. Varsinkin keppien jälkeinen kuvio olisi pitänyt ehtiä ohjaamaan paljon tiukemmin. Muurin jälkeisellä hypyllä tuli rima alas ja pituuden jälkeinen käännös ei ollut tarpeeksi tiukka joten Siiri käväisi pussin kankaalla ja siitä sitten hylly napsahti.


Tänään jäi treenit väliin koska on niin pirun kylmä eikä huvittanut lähteä kylmään halliin jäätymään. Tällainen Ninan rata olisi ollut tänään. Olisi saanut taas juosta ja lujaa.

Manner 31.1.2012

torstai 26. tammikuuta 2012

Harvahammas Iitu

Olen jo jonkin aikaa pistänyt merkille että Iitun hampaat on todella kuluneet näköiset ja sen suu on myös haissut aivan järkyttävän pahalta. Varasin muutama viikko sitten Iitulle ajan täydelliseen hampaiden tarkistukseen ja putsaukseen. Eilen sitten vein Iitun aamulla ennen töitä Apexiin minne neiti jäi koko päivän ajaksi hoitoon. Puolen päivän jälkeen sain soiton lääkäristä että Iitun hampaat todella olivat huonossa jamassa. Tutkimusten ja röntgenkuvien perusteella Iitulta oli jouduttu poistamaan kaikkiaan viisi hammasta mitkä olivat niin pahasti murtuneet ettei niitä voitu enää säästää. Kaikissa rikkinäisissä hampaissa oli jo yhteys juurikanavaan ja yhden hampaan juuressa oli ollut mätäpaise. Se varmaan selittää sen järkyttävän hajun Iitun suussa. Onneksi tajusin viedä Iitun lääkäriin, raukalla on varmaan ollut särkyjäkin jo jonkin aikaa. Olisi pitänyt jo aikaisemmin ymmärtää asian laita.

Iituhan on ollut aina staffimaiseen tyyliin erittäin innokas käyttämään hampaitaan. Se on kantanut ja pureskellut isoja puupöllejä ja myös rakastaa yli kaiken aitojen luiden kaluamista. Nyt täytyy näitä touhuja alkaa rajoittamaan. Kovia luita saa antaa vain harvoin ja enemmän pehmeitä nahkaluita. Itse olen aina luullut että luitten syönti pitää hampaat hyvänä mutta hammaslääkärin mukaan juuri aidot kovat luut aiheuttavat erittäin paljon murtumia ja vaurioita hampaisiin.

Nyt sitten Iitu popsii pari viikkoa vain pehmeää ruokaa ja syö kipulääkkeitä ja antibiootteja. Myös hampaiden huuhtelu pitää hoitaa aamuin ja illoin. Ja viikon päästä pitää aloittaa päivittäinen hampaiden harjaus. Ja kuulemma vuosittain pitäisi käyttää Iitu tarkistuksessa koska Iitulle jäi vielä muutama huonokuntoinen hammas joiden tilannetta pitää seurata. Mm. alakulmurit on erittäin kuluneet mutta ei onneksi vielä niin huonot että ne olisi pitänyt poistaa. Voi raasua! Mutta pääasia että purukalusto on nyt hoidettu kuntoon.

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Reenilöt

Maanantain vapaatreeneissä otettiin vaan pientä pätkää ja yksittäisiä esteitä. Tarkoituksena oli lähinnä treenata kohtia mitkä meni viikonlopun kisoissa pieleen.

Eilisissä tiistaitreeneissä teimme tällaista rataa.


Ninan piti olla kouluttamassa mutta hän olikin tullut yllättäen kipeäksi eikä ollut ehtinyt näin nopealla aikataululla edes saamaan tuuraajaa meille. Joten treenattiin siis ilman kouluttajaa. Ensin ajattelin ettei hommasta tule mitään kun ei ole koutsi neuvomassa mutta hyvinhän tuon radan sai vedettyä ihan omin nokkineenkin. Kakkonen tehtiin ihan takaakierrolla ja niistolla. Nelosputkelta vitosputkelle lähetin Siirin niin että olin itse koko ajan keppien oikealla puolella. Juoksin keppien alkuun ja siitä pakkovalssilla ohjasin kepeille. Siirille tämä oli uusi juttu ja pari kertaa se meni toisesta välistä kepeille. Siiri ei ole tottunut että sählään käsineni niin lähellä keppejä. Mutta parin yrityksen jälkeen toimi hienosti. A:n (9. este) jälkeisen hypyn ohjasin takaakiertopersjättönä ja sitten 11 taas niistolla. 13 ja 14 hypyllä jätin Siirin itsenäisesti tekemään (en vieläkään meinaa uskoa miten mahtavan itsenäisesti se osaa toimia ja lukea ohjausta tällaisissa kohdissa) ja sain hyvän etumatkan ohjaamaan 16 putkeen. Siltikin jouduttiin hinkkaamaan moneen kertaan että sain Siirin jouhevasti putkeen eikä puomille tai 11 hypylle. Loppupätkässä ei ollutkaan mitään ihmeempää. Siiri oli aivan läkähdyksissään treenien lopuksi ja niin olin minäkin. Sen verran sai pistää tossua toisen eteen. Hyvä mieli jäi eilisistä treeneistä.  

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Vuokkoset areenan avajaiskisat

Kahden kuukauden kisatauko päättyi eilen kun kisattiin uuden Ojangon hallin avajaiskisoissa. Halli oli oikein mukava, iso, lämmin ja pohjakin tuntui hyvältä. Ei ainakaan ollut tippaakaan liukas mikä on pääasia. Ja mikä ihaninta, halli on vain 5 minuutin ajomatkan päässä. Kyllä kelpaa nyt käydä siellä kisailemassa.

Tuomarina oli Kari Jalonen joka oli laatinut kovin helpot 2-luokan radat meille.
Ensimmäisenä oli vuorossa hyppäri miltä saimme 10 ratavirhettä ja pari sekuntia yliaikaa. Siiri haki kepeille väärin ja ohitti yhden hypyn. Keppivirheen pistän Siirin piikkiin ja hypyn ohituksen omaan piikkiini. Myös kaikki käännöset valui kovin pitkiksi.

Kiitos Sinin, meillä on radat videoituna. Hypäri löytyy tämän linkin takaa.

http://www.youtube.com/watch?v=68y8hcio_B4&feature=youtu.be

Toisena ratana oli agirata. Heti toisella hypyllä tippui rima ja sitten A:n jälkeisen hypyn jälkeen Siiri lähti omille teilleen mutta tuli kuitenkin lopulta oikealle radalle ja vältyttiin hyllyltä tässä kohtaa. Hylly tuli kuitenkin seuraavalla putkellä kun todella huonon ohjaukseni ansiosta Siiri meni väärään päähän putkea vaikka oikea pää oli ihan tyrkyllä. Loppurata menikin todella hienosti ja kontaktitkin toimivat oikein hyvin.

Agiradan video täällä:

http://www.youtube.com/watch?v=h0mw9z5zv8w&feature=youtu.be

Ensi sunnuntaina kisaamme Lohjalla ja parin viikon päästä taas Ojangossa. Tarkoituksena on kisata seuraavan parin kuukauden aikana ahkerasti koska ollaan viime kuukaudet oltu niin laiskoja kisailijoita. Sitten tuleekin taas juoksutauko. Siirin kanssa on kyllä niin superhauskaa kisata. Tulee aina niin hyvä mieli kun toinen on niin tohkeissaan. Tuloksilla ei siinä vaiheessa ole niin väliä. Parempaa agilitykaveria ei voisi toivoa.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Ei päästy treenaamaan

Iltapalaverin takia työpäivä venyi eikä ehditty eilen treeneihin. Harmitti kovin perua treenit kun motivaatiokin olisi nyt kohdillaan.
Porvoon kisat jäi väliin koska lähdettiinkin viettämään viikonloppua maaseudun rauhaan. Mutta tämän viikon lauantaina mennään kisailemaan Ojangon uuteen halliin.

Tällainen rata meillä olisi ollut eilen treeneissä.

Manner 17.1.2012

torstai 12. tammikuuta 2012

Tiistain treenit

Tiistaina treenattiin jälleen Rannikon ohjauksessa. Radalla ei ollut tällä kertaa vääntöä ja kieputusta ja hankalia ohjaustekniikoita vaan teemana oli tehdä vauhdikasta rataa mutta muistaa silti pitää tarkka ohjaus yllä. Hyvä teema. Itsellä ainakin ohjaus unohtuu herkästi siinä vaiheessa kun pitää oikeasti juosta täysillä.
Haasteita aiheutti suora putki tai lähinnä sitä edeltävä ja sen jälkeinen ohjaaminen. Ensimmäinen tenkkapoo tuli 6 putken jälkeen koska en ehinyt millään ohjaamaan Siiriä seuraaville esteille.Parilla yrityksellä saatiin onnistunut suoritus kun lähetin Siirin edelläni menemään 4 hypylle ja jätin sen suorittamaan itsenäisesti 5 hyppylle takaakiertoa. Sain todella hyvän etumatkan 6 putkelle ja ehdin ohjaamaan seuraavat hypyt paremmin. Seuraava probleema tuli 20 putken jälkeen kun juoksin henkeni edestä ettei Siiri ehdi edelleni ja ohjasin huonosti 21 hypylle takaaleikkauksen. Persjättöä siihen ei ehtinyt tekemään millään. Tätä kohtaa jouduttiin hinkkaamaan aika kauan että se saatiin onnistumaan. Kun otettiin pelkän putken kautta niin onnistui mutta kun otettiin vähän enemmän vauhtia niin oli kovin vaikeaa saada onnistumaan vaan Siiri haki koko ajan 4 hypyn. Muut kohdat radasta olikin sitten ihan lastenleikkiä. Enpä ole taas vähään aikaan juossut noin kovin. Tällä radalla sai pinkoa ihan kunnolla niin että hiki virtasi ja keuhkot menasi tulla pihalle. Ja myös jalkalihakset ovat olleet mukavan kipeinä viimeiset pari päivää. Että käy se agility kuntoilusta myös ohjaajalle.

Ai niin, tein jokin aika sitten blogin yläreunaan omat sivut Iitulle ja Siirille. Sieltä löytyy pienet esittelyt tytöistä.

Rannikko 10.1.2012

lauantai 7. tammikuuta 2012

Uusi vuosi ja vihdoin talvi

Viime vuoden loppu meni täysin laiskotellessa. Treenimotivaatio oli täysin nollissa ja pidettiin sen takia kolmen viikon tauko treeneistä. Ankealla säällä oli todennäköisesti jotain tekemistä motivaatiopulan kanssa. Mutta nyt on uusi vuosi ja toivottavasti myös uusi motivaatio käydä treeneissä. Lenkkeilty ollaan toki normaalisti ja ollaan myös käyty ahkerasti uimassa sekä Hyvinkäällä että Helsingin uudessa koirauimalassa.  Helsingin halliin meillä on ihanan lyhyt matka, vain 10 min ajomatka. Harmi vain että ovat tehneet sinne niin pienet altaat. Itse tykkään enemmän Hyvinkään isosta altaasta.

Siiri on toipunut kutakuinkin ennalleen valeraskaudesta. Iitun vikittely ja muu sekopäisyys on loppunut. Mitä nyt joskus innostuessa pitää edelleen yrittää kiivetä selkään. Ja nyt maistuu taas leikit koirakamujenkin kanssa kun ei enää masenna. Seuraavia juoksuja odotellaan maaliskuun puolessa välissä joten ehtiihän tässä ruhtinaalliset pari kuukautta elelemään normaalin koiran kanssa, sitten alkaa taas uusi kierros :(. Pitäisi tehdä se päätös streriloinnista mutta kun ei ole pakottavaa pakkoa niin tuntuu ettei koskaan ole sopiva hetki. Ja pelottaakin se iso leikkaus aika lailla.

Olen ilmoittanut Siirin pitkästä aikaa myös kisoihin. Porvooseen, uuteen Ojangon halliin ja Lohjalle. Meillä onkin ollut nyt aika pitkä tauko kisailusta joten ihan kiva taas päästä kisoihin. Jos pitäisi tämän vuoden tavoitteena nousta kolmosiin. Saapi nähdä miten käy.

Iitulle olen varannut parin viikon päähän ajan hammaslääkärille koska Iitun hampaat näyttää kovin kuluneelta ja myös hammaskiveä on tullut. Iitulle tehdään nukutuksessaa täydellinen purukaluston tarkistus ja puhdistus. Toivottavasti ei tule isompaa hammasremonttia koska jo pelkkä tarkistus ja puhdistus maksaa maltaita.

Tänään oltiin Siirin kanssa portugeesitreffeillä ja osanottajia oli ennätysmäärä. Siltamäen koirapuistoon kokoontui yli 30 portugeesia omistajineen. Ihan mahtavaa. Tosin Siirin osalta treffit meni taas vähän nuin ja näin kun kaikki urokset olivat taas ihan hulluna sen kimpussa. Kaikki muut nartut saivat olla ihan rauhassa ja jokikinen poika hääräsi Siirin kimpussa. Tässä taas yksi hyvä syy steriloida tuo neiti. Jospa sen jälkeen saisi olla pojilta rauhassa. Megatreffeistä ei ole kuvia mutta eilen tuli otettua muutama loppiais kuva ja tänä aamuna oli myös pakko ottaa aamulenkille kamera mukaan koska yön aikana oli tullut talvi. Lunta oli tullut ihan kunnolla ja pakkastakin on ollut muutama aste koko päivän. Tätä onkin odotettu kuin kuuta nousevaa.

                                                      Tytsyt loppaisenna aamulenkillä


Keppihommia






Lenkin jälkeen on kiva ottaa rennosti.





Tänään aamulla ulkoiltiin talvimaisemissa


Iitulla on vilu

Riehuntaa







Kotiovella

Luminaama