Miten tämä blogin kirjoittaminen tuntuu nykyään niin ylivoimaiselta. Tuntuu ettei vaan ole aikaa ja energiaa päivittää kuulumisia.
Aloitetaan nyt Iitun kuulumisista.
Iitun polven revennyt eturistiside leikattiin 12.1. Kohta viisi viikkoa on jo siitäkin vierähtänyt. Iitun toipuminen on sujunut odotusten mukaisesti ja nyt voidaan jo tehdä 15-20 min rauhallisia kävelyitä kolme kertaa päivässä. Tosin kovat pakkaset ovat aiheuttaneet pientä takapakkia ulkoiluun. Fysioterapia aloitettiin heti leikkausta seuraavalla viikolla ja ollaan käyty hoidossa viikoittain. Fyssarin ohjeiden mukaan ollaan myös jumpattu ahkerasti kotona. Välillä on pientä ontumista mutta pääosin jalka toimii hyvin. Haastavinta on ollut estää Iitua hyppimästä sohville ja tuoleille, Iitu kun on sitä mieltä että jalalla hyppää vaikka minne korkeuksiin eikä tunnu missän. Tällä hetkellä Iitu asustelee päivät ja yöt keittiössä missä se ei pääse hyppimään ja sitten illalla koirarouva nostetaan sohvalle pötköttelemään meidän seuraksi. Onneksi Iitun pääkoppa on kestänyt ihan hyvin tätä tylsää elämää eikä se ole alkanut hyppimään seinille. Ja onneksi tässä mennään koko ajan kohti aktiivisempaa elämää. Kahden viikon päästä on kontrolliröntgen ja sitten nähdään miten jalka on luutunut. Jos kaikki näyttää hyvältä, voidaan aloittaa rankemmat kuntoutusjumpat eikä sohvalle hyppimisiä tarvitse enää vahtia ja Iitu pääsee pois "vankityrmästään".
Siiri on ollut aksatauolla viimeiset kaksi viikkoa kun emäntä on ollut kipeänä. Viikon verran tuli maattua sängyn pohjalla kovassa kuumeessa mutta nyt on jo parempi vointi. Treenikunnossa en tosin ole vieläkään joten tämä viikko pidetään vielä taukoa. Ihanan rauhallinen Siiri kuitenkin on ollut kotosalla vaikka tekemistä on ollut normaalia vähemmän. Mahtavaa kun on tilanteisiin sopeutuvainen koira. Siiri täyttää ensi viikon perjantaina 25.2. maagiset 18 kuukautta eli tulee kisaikään. Hyvinkäällä on 27.2. ykkösluokille yksi hyppäri ja olin vähän suunnitellut että mennään sinne kokeilemaan. Mutta nyt kun tulee kolmen viikon treenitauko alle niin täytyy harkita uudelleen. Ollaan vasta kaksissa viime treeneissä nostettu rimat 50 cm:iin joten senkin suhteen tulee vähän kiire. Mielellään olisin treenannut jonkun aikaa edes matalimmilla maksiesteillä ennen kun lähdetään kisaamaan. Vielä pari päivää aikaa harkita ennen kuin ilmoaika menee umpeen.
Olen myös kovasti odotellut Siirille juoksuja, viimeisestä juoksusta kun on jo yli 7kk aikaa. Senkin takia odotan kisailmon kanssa viimetippaan.
Siiri alkaa olemaan aikamoinen ransu karvakuontalo röllipeikko ja olisi kovasti trimmin tarpeessa. Taidan kuitenkin odottaa että paukkupakkaset helpottavat ennen kun otan trimmerin kauniiseen käteeni. Pylly ja kuonokarvat ainakin saavat kyytiä. Voipi olla etten vielä näin talvella viitsi koko koiraa ajalla. Ja täytyy nyt muutenki katsella että alanko kasvattamaan neidille kunnon turkkia vai minkälaisella lookilla mennään. Sormet syyhyää jo päästä ajelemaan villapöksyt huitsin nevadaan.
Nyt onnistui kommentointi. Tack!
VastaaPoista